Talouden, palvelujen ja henkilöstövoimavarojen johtaminen erikseen, koettuja haasteita

Kun taloutta tasapainotettiin, henkilöstön työkyky ja työhyvinvointi heikentyi ja sairauspoissaolot ja henkilöstön siirtyminen muualle lisääntyivät. Kokonaiskuva jäi puuttumaan, kun henkilöstöä, palvelutoimintaa ja taloutta johdettiin erikseen. Työkykyjohtamista ei tunnistettu työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen vaikuttavana tekijänä. Johtamisessa ei huomioitu esihenkilön merkitystä työkykyjohtamisessa, vaan substanssijohtaminen oli keskiössä, minkä vuoksi aikaa, osaamista ja tukea työkykyjohtamiselle ei usein ollut. Ilmeni työkykyjohtamisen tavoitteiden puuttumista, luottamuspulaa ja haasteita yhteistyössä.

Talouden tasapainottamisessa on kriittistä huomioida vaikutukset henkilöstöön ja palvelutuotantoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstövaikutuksiin, jotka näkyvät suoraan palvelutuotannossa. Vaikutukset työkykyyn ja työn sujuvuuteen tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa.

”…on tärkeää huolehtia sote-ammattilaisten työssä jaksamisesta, koska työvoiman rekrytointi on joissakin ammattiryhmissä jo nyt haasteellista, ja tulevaisuudessa ehkä vielä enemmän. Palvelutarpeet ja palvelut ovat epätasapainossa tulevina vuosina. Tulevaisuuden työelämässä menestyjiä ovat ne työnantajat, jotka kykenevät turvaamaan työntekijöiden työkyvyn…”