Kriisi- ja poikkeusolojen johtaminen ja viestintä

Kriisiajan johtamista ei voi erottaa normaaliajan johtamisesta eikä kriisiajan viestintä ole organisaatioviestinnästä erillinen saareke. Tilanne vaatii kuitenkin viestinnän tehostamista ja nopeaa reagointia. Huomio on kiinnitettävä sekä organisaation sisälle että sen ulkopuolelle. Samalla tulee miettiä, miten onnistutaan viestimään eri kohderyhmille avoimesti, tasapuolisesti ja rehellisesti sekä turvallisuuden tunnetta luoden. Myös työnjaon on oltava selvillä: kuka organisaatiossa toimii ja kuka viestii missäkin tilanteessa.

Seuraavat artikkelit paneutuvat kriisitilanteiden sekä koronapandemian poikkeusolojen johtamiseen ja viestintään.

Tutustu artikkeleihin:

• Kivinen, P. & Korpela, A. (2021). Määrätietoisesti myrskyn läpi – kriisijohtamisen ja -viestinnän oppivuosi. TAMK Journal.
• Nyyssönen, L., Laulainen, S., Miettinen, J. & Hämäläinen, J. (2022). Työhyvinvoinnin johtaminen lastensuojelun sosiaalityössä – Esihenkilöiden kokemuksia koronan aiheuttamasta poikkeusajasta. Teoksessa S. Syvänen, K. Loppela & R. Kolehmainen (toim.) Työyhteisöjen ja johtamisen dialoginen kehittäminen. Työhyvinvoinnin, tuloksellisuuden ja uudistumisen tekijät. SoteDialogit-hankkeen artikkelikokoelma. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Työelämän tutkimuskeskus. Työraportteja Working Papers 113, 12/2022. Tampere: Grano Oy.