Muutosjohtamisen valmiudet

Laaksonen tarkastelee artikkelissa hankkeen alku- ja loppukyselyn tuloksia. Alkukysely toteutettiin vuoden 2019 keväällä ja loppukysely 2022 keväällä. Artikkelissa tarkastellaan vastaajien vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen sisäistä toimintaa kuten palautteen antamista ja saamista, palkitsemista ja kannustamista sekä työyhteisön tiedonkulkua, vuorovaikutusta ja osallistumisen mahdollisuuksia.

Tutustu artikkeliin: Laaksonen, H. (2022). Kyselytuloksista noussutta: Henkilöstön osallistaminen ja vaikutusmahdollisuudet muutoksissa tärkeää. Teoksessa T. Heinonen & A. Korpela, A. (toim.) Etänä enemmän – muuttuvaa sote-työtä kehittämässä. Tampereen ammattikorkeakoulu, 170–177.

Kallama ja Nokkonen (2021) paneutuvat artikkelissaan luottamuksen merkitykseen muutoksen johtamisessa, muutosjohtamisen ulottuvuuksiin sekä muutoksen johtamiseen etänä. Luottamuksen ytimessä on avoin ja tasapuolinen viestintä. Luottamusta lisää hyväksyntä, tuen saaminen, yhteistyöhalukkuus sekä avoimuus ja asioiden jakaminen. Luottamus ansaitaan aina omalla toiminnalla ja käyttäytymisellä. Luottamusta heikentää mm. epäasiallinen käyttäytyminen, torjunta ja kielteisyys.

Muutoksen edessä on tärkeää viestiä ja keskustella, mitä muutos tarkoittaa kullekin osapuolelle, organisaatiolle, työyhteisölle ja työntekijälle. Asiaa havainnollistavat kysymykset auttavat muutoksen merkityksen pohdinnassa. Kirjoittajat esittävät myös muistilistan muutosviestintään ja vuorovaikutukseen, jonka avulla esihenkilöt voivat tarkistaa oleelliset viestinnän sisällöt.

Tutustu aineistoon: Kallama, K. & Nokkonen, S. (2021). Muutos on jatkuvaa johtamista – johtaminen on muutoksen johtamista, SAMK:n muutosjohtamisen valmennusmateriaali 2021

Ahosen ja Kolin (2019) tutkimus on osa ”Etänä enemmän – sote-työ uudistuu” hankkeen (2019-2022) alkukartoitusta, jonka tarkoituksena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutoskyvykkyys ja esimiesten muutosjohtamistaitoja. Tutkimuksen tuloksissa pystyttiin identifioimaan organisaatioiden muutoskyvykkyyteen vaikuttavia tekijöitä sekä muutosjohtamistaitojen senhetkinen tilanne. Jatkossa työntekijöitä tulisi osallistaa muutokseen luomalla enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia, kuuntelemalla ja kannustamalla. Myöskin yhteisiä pelisääntöjä tulisi vahvistaa ja turvata riittävät resurssit. Tulokset osoittavat, että esihenkilöiden muutosjohtamistaidot ovat kohtuullisen hyvällä tasolla ja positiiviset johtamisen piirteet toteutuvat esihenkilöiden omassa johtamisessa erittäin ja melko hyvin. Omaan muutosjohtamisosaamiseensa on tyytyväisiä 65% esimiehistä ja työntekijöistä 77%. Muutosjohtamisosaamista tulisi kehittää luomalla kouluttautumisen mahdollisuuksi.

Tutustu opinnäytetyöhön: Ahonen, S. & Koli, A. (2019). Muutoskyvykkyys ja muutosjohtaminen Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-tutkinto. Tampereen ammattikorkeakoulu.

Tutustu artikkeliin: Ahonen, S., Koli, A. & Laaksonen, H. (2019). Esimies muutoskyvykkyyden edistäjänä. Teos -lehti. Terveydenhuollon osastonhoitajat 4/2019.

Tuimala näkee, että muutosjohtaminen on osa normaalia perusjohtamistyötä ja kuuluu siten jokaiselle esihenkilölle. Työelämässä ja organisaatioissa on koko ajan menossa monenlaisia sekä pienempiä että suurempia muutoksia. Muutosjohtaminen on ennen kaikkea ihmisten johtamista, jossa yhdessä tavoitteet kirkastamalla keskustellaa, miten muutos koskettaa jokaisen työtä ja miten jokainen on osallinen muutoksesta. Muutos on aina prosessi, joka edellyttää monia eri toimenpiteitä matkan varrella. Tärkeintä on se, että on yhdessä muodostettu selkeä kuva muutoksesta ja kaikki toimivat sen mukaan. Muutoksen johtajan tulee ottaa vastaan myös kritiikkiä, koska se on usein hyvinkin perusteltua ja voi auttaa muutoksen suuntaamisessa, toteuttamisessa ja etenemisessä. Työssä jaksamiseen tulisi kiinnittää huomiota muutoksessa.

Tuimala näkee, että muutoksen johtamisessa on tärkeää kertoa muutostarpeet, avata muutoksen tavoitteet ja kuvata muutoksen vaikutuksia. Matkan varrella on myös tärkeää kerrata em. asioita, koska ne saattavat unohtua. Muutos edellyttää suunnitelmaa ja sen mukaan etenemistä sekä muutoksen seuraamista. Muutoksessa mukana olevien keskinäinen luottamus ja jatkuvan vuorovaikutuksen ylläpito on tärkeää sekä myös tunteiden huomioiminen. Esihenkilö on avainroolissa muutoksen toteuttamisessa.

Katso video: Muutosjohtaminen esihenkilötyönä