Osaamismatriisi terveydenhuollon moniammatillisessa työyhteisössä
Terveysalan palveluyksikössä, jonka moniammatilliseen tiimiin kuului viiden eri ammattiryhmän edustajia, kehittämisen yhtenä tavoitteena oli kehityskeskusteluiden säännöllistäminen ja uudistaminen. Kehityskeskustelujen tukemiseksi ja kehittämiseksi palveluyksikössä aloitettiin osaamisalueiden kartoittaminen sekä työntekijöiden itsearviointi esille tulleista osaamisalueista. Niiden koettiin palvelevan myös työnjaollisten kysymysten tarkastelua.
Tiimissä haluttiin syventyä asiakaslähtöiseen kehittämiseen, jolloin prosessi alkoi asiakkaiden palvelutarpeiden kartoittamisella. Palvelutarpeiden tunnistamisen jälkeen käynnistettiin keskustelu siitä, millaista osaamista näihin palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää.
Osaaminen käsitteenä viittaa tietojen ja taitojen soveltamiseen asiakaskohtaamisissa. Kun osaaminen kohdistuu yksilöllisiin asiakkaiden palvelutarpeisiin, asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja autetuksi.
Kehittämisprosessin lopussa työntekijät tekivät itsearvioinnin siitä, miten keskeiset osaamisalueet toteutuvat omassa työssä. Tavoitteena oli tehdä yhdessä osaamismatriisi (Skyttä 2005), jossa tunnistettaisiin moniammatillisen palveluyksikön vahvat osaamisalueet ja osaamiskapeikot.
Kehittäminen toteutui etänä Teams-yhteyden kautta kolmessa kahden tunnin mittaisessa tilaisuudessa.
Kehittämisprosessi
1. vaihe: Ennakkotehtävänä osallistujat pohtivat omien asiakkaidensa palvelutarpeita.
2. vaihe: Yhteistä pohdintaa asiakastarpeista jatkettiin ryhmissä ja keskusteluista tehtiin koonti, johon kirjattiin keskeisimmät esille tulleet palvelutarpeet.
3. vaihe: Ryhmissä mietittiin, millaista osaamista palvelutarpeisiin vastaaminen tiimin jäseniltä vaatii.
Ryhmätöiden koontina saatiin esille seuraavat palvelutarpeet.
- Pitkäaikaissairauksien hoito
- Terveystarkastukset ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
- Konsultointi ja moniammatillisuuden hyödyntäminen
- Kuuntelemisen taito
- Kokonaisvaltaisen tilannearvion tekeminen
- Hyvät vuorovaikutustaidot
- Kädentaidot
- Oman ”tontin” hahmottaminen
- Tiedonhakutaidot, oikeanlaisen tiedon hakeminen
- Tutkimustiedon hyödyntäminen
- Ohjeiden mukainen työskentely
- Joustavuus (priorisointi, kiireellisten tilanteiden hoito ensisijaista)
- Lääkehoidon osaaminen
- Rohkeus ottaa puheeksi vaikeita asioita (päihteet, perheväkivalta, vanhempien jaksamattomuus, kriisitilanteet)
- Palvelutarpeen kiireellisyyden arviointi
- Tieto lapsen kehityksestä ja vanhempi-lapsi vuorovaikutuksesta
- Työyhteisötaidot
- Ammatillinen kehittyminen, uuden tiedon omaksunta
- Kehittävä työote
- Työvälineiden hyödyntäminen
4. Vaihe: Palveluyksikön jäsenet arvioivat omaa osaamistaan suhteessa asiakkaiden palvelutarpeisiin. Itsearvioinnissa käytettiin ympyrän muotoista symbolia ja sen värittämisen astetta. Mitä enemmän ympyrää väritetään havainnollistaa sitä, kuinka vahvaksi arvioija kokee omat valmiutensa ja osaamisensa eri osaamisalueilla. Mitä vähemmän ympyrää on väritetty, kuvaa osaamiskapeikkoja.
Symbolit kuvaavat itsearvioinnin tulosta ja ympyröiden värityksen määrä voidaan myös pisteyttää seuraavalla tavalla 0–4 asteikolla.
Kun ympyrät viedään kokonaisarvioinnin taulukkoon, saadaan visuaalinen ja nopeasti hahmottuva kuvaus moniammatillisen palveluyksikön henkilöstön kokonaisosaamisesta suhteessa asiakkaiden palvelutarpeisiin.
Itsearvioinnin tulokset
Palveluyksikön henkilöstön keskuudessa eri osaamisalueet, joilla vastataan asiakastarpeisiin, kuuluivat kaikkien työhön vaihtelevasti. Kenenkään kohdalla osaaminen ei ollut tasolla 0 (värittämätön ympyrä). Jotkin osa-alueet saattoivat olla läsnä päivittäisessä työssä, jotkut taas harvemmin, jopa kuukausienkin välein. Seuraavaan taulukkoon on koottu esimerkkinä ne osaamisalueet, joissa koettiin 1) olevan vahvaa osaamista ja 2), joissa havaittiin osaamiskapeikkoja eli osaamisen vajeita.
Osaamisen vahvuudet
Vahvuutena koko palveluyksikössä tuli esille ohjeiden mukainen työskentely. Myös konsultointi ja moniammatillisen työotteen hyödyntäminen olivat luonteva osa työtä kaikissa mukana olleissa työympäristöissä. Tiedonhakutaidot arvioitiin pääosin hyviksi ja oltiin selvillä, mistä lainsäädäntöön liittyvät ohjeistukset löytyvät. Henkilöstön joustavuus oli selkeä vahvuusalue, joskin tämän kohdalla tuli esille kriittisiä näkemyksiä liiallisen joustamisen seurauksista ja vaikutuksista oman työn hallintaan. Käden taidot koettiin osaamisvahvuutena sekä vuorovaikutustaidot ja kuuntelemisen taito asiakastilanteissa. Tuotiin myös esille, että näiden taitojen kohdalla ei voi olla koskaan liikaa osaamista.
Osaamiskapeikot
Vuorovaikutus palveluyksikön sisällä koettiin vaikeana asiana ja osaamisvajeena, jonka vuoksi työyhteisötaidot näyttäytyivät yhtenä osaamiskapeikkona. Vuorovaikutusosaaminen koettiin keskeisenä myös vaikeiden asioiden puheeksiotossa. Helpompana koettiin vaikeat asiat ja aiheet asiakkaiden kanssa kuin työyhteisössä työkaverien kesken tai esihenkilöiden kanssa. Ohjeiden mukaista työskentelyä pidettiin vahvana osa-alueena Osaamiskapeikkona tuli esille myös tutkimustiedon hyödyntäminen työssä. Työn arjessa aikaa oman ammattialan tutkimuksiin perehtymiseen ei välttämättä ollut.
Lue lisää: Skyttä, A. (2005). Tiimiytys ja sen läpivienti. Matkalla kohti matalampia organisaatioita. Vantaa: Innotiimi Oy.
- Osaamismatriisi on yksi keino tunnistaa henkilöstön osaamisen vajeita ja kehittymispotentiaalia ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kehityskeskusteluissa.
- Osaamismatriisin työstäminen ja itsearviointi toivat esille, että monilla oli enemmän osaamista aiempien koulutusten kautta kuin mitä työtehtävien hoitamisessa tarvittiin. Tämä osaaminen olisi hyvä ottaa ja saada käyttöön ja miettiä, voisiko osaamista hyödyntää laajemmin esimerkiksi sisäisessä koulutuksessa, perehdyttämisessä ja vastuissa.
- Tutkimustiedon hyödyntäminen arjessa on haastavaa useilla palvelualoilla. Voisiko ajankohtaiseen tutkimukseen perehtyä työyksikössä yhteisesti sovittuna asiana? Taukotilaan voisi esimerkiksi tilata ammattikirjallisuutta ja pitää ajankohtaisia aiheita esillä yhteisissä keskusteluissa.
- Osaamismatriisin avulla on mahdollista käynnistää keskustelua työnjaollisista ja vastuisiin liittyvistä kysymyksistä, sillä osaamismatriisi havainnollistaa työtehtävien moninaisuutta sekä tuo esille myös työpaikan näkymättömiä ja ei kenellekään kuuluvia töitä. Näiden esille nostaminen ja keskustelun avaaminen uudelleen jaoista voi olla osaltaan vaikuttamassa työmotivaatioon ja kokemuksiin tasapuolisuudesta.
