Tiedolla johtamisen haasteita ja ratkaisuja
Haasteita
Hankkeen aikana ilmeni, että sote-organisaatioissa työkykyä ja työhyvinvointia koskevat tavoitteet eivät ole riittävän konkreettisia, joten niiden saavuttamista on vaikea mitata ja arvioida. Tietoa kerätään pääasiassa jo toteutuneista tapahtumista, esimerkiksi sairauspoissaoloista ja työtapaturmista. Toisaalta kerättyä tietoa ei riittävästi hyödynnetä ratkaisuvaihtoehtojen etsinnässä ja päätöksenteon tukena. Tiedon kokoaminen ja raportointi työyksikkötasolta ylöspäin on henkilösidonnaista ja sattumanvaraista.
Ratkaisuja
Johto luo toimialoja koskevat strategiset linjaukset ja asettaa henkilöstön työhyvinvointiin, työkykyyn ja työturvallisuuteen liittyvät tavoitteet ja niiden mukaiset mittarit. Järjestelmien tulisi olla sellaisia, että ne tukevat tiedon keruuta ja hyödyntämistä. Henkilöstön hyvinvointia tulee mitata useamman kerran vuodessa, jotta asioihin voidaan reagoida nopeammin.
Tiedolla on arvoa vasta silloin, kun se johtaa toimintaan. Sen vuoksi organisaation kullakin tasolla on hyvä varmistaa, että työkykyjohtamisen osalta valitaan tietoa, jolla on merkitystä johtamisen ja päätöksenteon kannalta.
Tiedolla johtamista tulisi toteuttaa yhteistyössä, sopia mitä ja miksi seurataan sekä kuka tiedon kokoamisesta ja analysoinnista vastaa. Esihenkilöt voivat pohtia tulosten pohjalta ratkaisuja yhdessä henkilöstön kanssa. Tarvittaessa tietoa voidaan analysoida yhteisissä foorumeissa (esim. HR, työsuojelu, työterveyshuolto, Keva) ja esitellä analysoitu tieto päättävälle taholle ratkaisuehdotuksia varten ja päätöksenteon tueksi. Seuraavassa kuvassa on esimerkki tiedolla johtamisen prosessista.
Kuva: Tiedolla johtamisen prosessi.
