
Työhyvinvointi ja työn hallinta
Laaksonen tarkastelee artikkelissa hankkeen alku-, väli- ja loppukyselyn tuloksia. Alkukysely toteutettiin vuoden 2019 keväällä, välikysely 2021 keväällä ja loppukysely 2022 keväällä. Tässä artikkelissa esitetään työhyvinvoinnin, ristiriitojen hallinnan ja työn kuormittavuuden sekä johtamisen toteutumisen tuloksia.
Tutustu artikkeliin: Laaksonen, H. (2022). Työhyvinvointi ja johtaminen pandemian aikana. Teoksessa T. Heinonen & A. Korpela (toim.) Etänä enemmän – muuttuvaa sote-työtä kehittämässä. Tampereen ammattikorkeakoulu, 154–162.
Artikkelissa tarkastellaan empiirisen aineiston valossa etäkotihoitotyötä työntekijöiden kokemana työn muutoksen ja työn kuormituksen näkökulmasta. Lisäksi pohditaan etäkotihoitotyön tarjoamia mahdollisuuksia työurien pidentämiseen. Tulosten mukaan ääni- ja kuvayhteyden kautta tapahtuva hoitotyö on muuttanut työn sisältöjä ja lisännyt työssä tarvittavia valmiuksia kuten digitaalista osaamista. Digitaalisessa asiakassuhteessa verbaalinen vuorovaikutus ja ohjaus korostuvat sekä luottamuksen rakentaminen. Työntekijöille aiheutuu aikataulupaineita johtuen kiireestä, josta sitten seuraa myös psyykkistä kuormitusta. Etäkotihoidossa istuma- ja näyttöpäätetyölle tyypilliset yläraajojen ja hartiaseudun rasitustilat ovat tyypillisiä. Etähoitotyö voi mahdollistaa työuran jatkumisen pidempään, kuten tutkimukseen haastateltujen kohdalla oli tapahtunut.
Tutustu artikkeliin: Heinonen, T., Lindfors, P. & Nygård, C-H. (2022). Etäkotihoitotyön sisältö ja kuormittavuus sekä mahdollisuudet työurien pidentäjänä. Gerontologia 36(2), 128-142. Etäkotihoitotyön sisältö ja kuormittavuus sekä mahdollisuudet työurien pidentäjänä – pdf (journal.fi)
Nisulan ja Rintamäen opinnäytetyö on osa Etänä enemmän -hanketta ja käsittää hankkeen alkukartoituksen tuloksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa Pirkanmaan sote-työntekijöiden ja -esimiesten työhyvinvoinnista ja työn hallinnasta. Tutkimustulokset osoittivat, että vastaajien työhyvinvointiin ja työn hallintaan löytyi jonkin verran samoja edistäviä kuin kehitettäviäkin tekijöitä. Tulokset osoittavat, että sekä esihenkilöt että työntekijät voivat työssään hyvin. Esimiehet omaavat enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin työntekijät. Työhyvinvoinnin näkökulmasta tulisi vastaajien organisaatioissa kehittää palautteen antoa, palkitsemistapoja, perehdytystä sekä kuormitustekijöiden minimointia. Lisäksi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien edistäminen olisi tärkeää ja esihenkilöiden työmäärän rajaaminen.
Tutustu opinnäytetyöhön: Nisula, E. & Rintamäki, E. (2020). Työhyvinvointi ja työn hallinta Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä ja esimiehillä. Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-tutkinto. Tampereen ammattikorkeakoulu.
Tutustu artikkeliin: Nisula, E., Rintamäki, E. & Laaksonen, H. (2020). Kuormitustekijät ja työn hallinta perusterveydenhuollossa . TAMK journal.