Työhyvinvoinnin kehittäminen, työlähtöinen kehittämistapa

Ryhmän koko, osallistujat

• Tavoitteena on, että koko työyhteisö osallistuu kehittämiseen.
• Kehittämistyötä voidaan suurissa työyhteisöissä kaikkien osallistumisen mahdollistamiseksi toteuttaa myös pienemmissä ryhmissä, joiden työskentelyn vaiheista käydään keskustelua työyhteisön yhteisissä foorumeissa yhteisen näkemyksen muodostamiseksi.
• Esihenkilön sitoutuminen prosessiin ja yhteisiin tapaamisiin on tärkeää, jotta työyhteisössä sovittuja uusia toimintatapoja on mahdollista kokeilla ja vakiinnuttaa ne työn arkeen.

Menetelmän tarkoitus

• Työyhteisöä osallistava ryhmätyöskentely työn kehittämiseen.
• Pyritään löytämään keinoja vahvistaa työntekijöiden keskinäistä luottamusta ja dialogisuutta, mikä mahdollistaa työyhteisössä osaamisen jakamisen ja toisilta oppimisen.
• Työntekijät ja johto osaavat yhdessä tutkia ja kehittää työprosesseja sekä ratkaista työlähtöistä lähestymistapaa soveltaen työssä kuormittumisen kokemuksiin liittyviä haasteita.
• Uudistumisen johtamisella sekä jatkuvalla kehittämistoiminnalla voidaan vähentää työssä koettua kuormitusta ja tukea työhyvinvointia.

Kuvaus

• Kehittäminen vaiheistetaan noin yhdeksän työpajan ohjatuksi prosessiksi.
• Työpajatyöskentelyn rinnalla kehittämistä edistetään yhdessä sovituilla välitehtävillä ja kokeiluilla, joita arvioidaan yhteisesti työpajoissa.
• Välitehtävät ja kokeilut voivat olla muodoltaan hyvin erilaisia työyhteisön tilanteiden ja tarpeiden mukaan, esimerkiksi työntekijöiden päiväkirjamaisia merkintöjä, huomioiden listaamista yhteiselle fläppipaperille tai henkilökohtaisia pohdintoja.

Työpajojen pääteemat, joita voi muokata ja täsmentää työyhteisön tarpeen mukaisesti:

• ORIENTAATIOTAPAAMINEN
  • Muutostyöpajatyöskentelyn esittely, työskentelystä sopiminen, työn muutoksia ja työhyvinvointikokemuksia koskevat alkukeskustelut.
  • Välitehtävä: työn kehityspolut organisaatiossa ja työyhteisön nykyisten työtehtävien kuvaus.

1. TYÖPAJA
   • Työn kehityspolkujen ja muutosten yhteenveto, työtehtävien kuvaaminen ja alustavat tulkinnat työn nykyvaiheesta.
   • Välitehtävä: Työn kuormitustekijöiden (häiriöiden) kuvaukset ja onnistuneiden tilanteiden kuvaukset.
2. TYÖPAJA ja
3. TYÖPAJA
   • Työn nykytilan analysointi: kuormitustekijöiden (häiriökuvausten) analyysi ja keskittyminen yhdessä tunnistettuihin kuormitustekijöihin.
   • Onnistuneiden tilanteiden kuvaukset, hyvinvoinnin lähteet.
   • Välitehtävä: Kehittämistehtävien ideointi kuormitustekijöiden vähentämiseksi ja onnistuneiden tilanteiden lisäämiseksi.
4.  TYÖPAJA
   • Vuoropuhelua toiminnan lähikehityksen täsmentämiseksi, kehittämisideoiden arviointia.
   • Välitehtävä: Kehittämistehtävien jalostamista konkreettisiksi kokeiluiksi.
5.  TYÖPAJA
   • Ratkaisuideoiden koontia, vaihtoehtoja, ongelmanratkaisua, testausta, kehittämistehtävistä päättäminen.
   • Välitehtävä: Kehittämiskokeilut ja niiden dokumentointi.
6.  TYÖPAJA
   • Kokemusten koontia ja kokeilujen arviointia. Jatketaanko, muutetaanko jotain, jääkö jotain pois?
   • Välitehtävä: Sovittujen toimintatapojen toteuttaminen ja jatkokehittely.
7.  TYÖPAJA
   • Jatkosuunnitelmat, yhteisen oppimisen koonti, miten kehittämistehtävät ovat kytkeytyneet työhön ja työhyvinvointiin, seurannasta ja arvioinnista sopiminen. Välitehtävä: Henkilökohtaisen arvioinnin tekeminen omasta ja työyhteisön kehittymisestä.
8. – 9. SEURANTA- JA ARVIOINTITYÖPAJAT
   • Yhteinen arviointi, mitä opittiin, mihin kehittämiskokeilut ovat johtaneet.
   • Sopiminen, miten työn kehittämisen käytännöt ja kehittämistyön tulokset juurrutetaan työn arkeen.
   • Vastuista ja seurannasta sopiminen.

Ajankäyttö

• Yksittäisen työpajan kesto on noin kolme tuntia.
• Työpajat on hyvä vaiheistaa noin kymmenen työpajan prosessiksi, joiden välillä on 3–4 viikkoa.
• Työpajojen välillä työyhteisön kanssa on tärkeää sopia siitä, miten välitehtävien ja kokeilujen tekeminen mahdollistuu työajallisesti.

Vinkkejä kehittämismenetelmän käyttäjille

• Työlähtöisessä lähestymistavassa kehittäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että jokaisella työpajaan osallistujalla on mahdollisuus osallistua keskusteluun.
• Työpajoissa tapahtuvan keskustelun intensiivisyyden, osallistujien persoonallisuuserojen sekä ryhmädynamiikan vaikutusten tunnistamiseksi suositeltavaa on, että kehittäjät toimivat työparina.