Dialoginen toimintatapa
Dialogin periaatteet
Dialogi on enemmän kuin tavallinen keskustelu. Yhteistoiminnallisuus ja siihen saumattomasti liittyvä dialogisuus aktivoivat työyhteisöjen jäseniä keskustelemaan enemmän keskenään. Dialogin kautta opitaan myös tuntemaan toisia paremmin ja tutustutaan heidän työhönsä. Usein kehittämistyön ja muutosten epäonnistumisen syy on se, että asioista ei puhuta, eikä ilmapiiri ole avoin ja luottamuksellinen.
Dialogisuuden keskeisiä periaatteita ja toimintatapoja ovat
- kuunteleminen
- suora puhe
- kunnioittaminen
- hidastaminen, pidättäminen, suunnan vaihtaminen. (Isaacs 2001)
Aidossa dialogissa kaikki osapuolet tulevat kuulluksi ja kuuntelevat toisiaan, puhuvat suoraan, avoimesti, rehellisesti ja vilpittömästi, kunnioittavat ja arvostavat itseään ja muita sekä odottavat eli pohtivat rauhassa erilaisia vaihtoehtoja. Odottaminen ja mahdollinen suunnan vaihtaminen tarkoittaa uusien näkökulmien ottamista, omien tulkintojen ja mielipiteiden ilmaisemisen hidastamista tai pidättämistä sekä tarvittaessa myös vaikenemista.
Dialogin avulla rakennetaan luottamusta ja turvallisuutta
Dialogi on vuoropuhelua ja kuuntelua, jossa ihmiset jakavat avoimesti ajatuksiaan ja kokemuksiaan ajattelemalla yhdessä ääneen. Dialogissa ei pyritä osoittamaan toisen ajattelun virheitä tai pätemään omilla mielipiteillä. Tavoitteena on ilmaista omia näkemyksiä vilpittömästi ja ymmärrettävästi sekä pyrkimys ymmärtää toisia. Dialogin kautta voidaan saavuttaa asioita, joita kukaan ei olisi yksin saavuttanut ja sen avulla voidaan rakentaa uutta tietoa ja ymmärrystä.
Dialogi on taito, jota voi harjoitella
Vaikka dialogia voidaan harjoitella erilaisten menetelmien avulla, on hyvä muistaa, että dialogi on enemmän kuin pelkkä menetelmä. Dialogi on suhtautumistapa, tapa olla, toimia ja elää. Yhdessä ääneen ajattelemalla avautuu monia uusia näkökulmia, joista voidaan valita parhaat.
Keskeneräiset ajatukset ja ehdotukset ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan löytää vaihtoehtoja ja uusia toimivia ratkaisuehdotuksia. Näin dialogi mahdollistaa luovuuden ja tukee innovatiivisuutta.
Dialogin lopputulosta ei voi suunnitella tai sopia valmiiksi. Lisäksi dialogissa opittua on usein vaikea muuttaa mitattavaan muotoon. Yleensä dialogiin käytetty aika on kuitenkin arvokasta. Sen hyödyt tunnistetaan keskustelun yhteydessä, mutta joskus dialogissa opitun arvo paljastuu vasta myöhemmin.
Lue lisää:
- Isaacs, W. (2001). Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito: uraauurtava lähestyminen liike-elämän viestintään. Helsinki: Kauppakaari.
- Piippo, S., Syvänen, S. & Kolehmainen, R. (toim.) (2022). Dialoginen toimintatapa – SoteDialogit-hankkeen kehittämisopas työyhteisöille. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Työelämän tutkimuskeskus, Työraportteja Working Papers 114/2022. Punamusta Oy.
Demokraattinen dialogi – tasaveroinen vuoropuhelu
Yhteistoiminnallisessa kehittämisessä käytävää keskustelua eri tahojen kesken kutsutaan demokraattiseksi dialogiksi eli tasaveroiseksi vuoropuheluksi, joka sisältää seuraavat Björn Gustavsenin (1992) esittämät periaatteet.
- Keskustelu on vuorovaikutusta, väitteitä ja vastaväitteitä sallitaan.
- Kaikilla, joita asia koskee, on oltava mahdollisuus osallistua.
- Mahdollisuus osallistua ei riitä, vaan kaikkien on myös osallistuttava.
- Ryhmän jäsenet ovat keskustelussa yhdenveroisia asemastaan riippumatta.
- Keskusteluun osallistutaan oman kokemuksen perusteella.
- Lähtökohtana on, että osallistujien esittämiä kokemuksia pidetään tosina.
- Kaikkien on voitava ymmärtää, mistä puhutaan ja mitä asioita käsitellään.
- Kaikkia perusteluja, jotka koskevat käsiteltäviä asioita, pidetään oikeina.
- Keskustelussa käsitellään vain osallistujien esittämiä näkemyksiä ja perusteluja.
- Jokaisen osallistujan tulee hyväksyä, että jonkun toisen esittämä perustelu voidaan ottaa keskusteltavaksi ja voi olla parempi kuin omansa.
- Kenen tahansa toiminta tai tekeminen, rooli – tai muu asema voidaan ottaa keskusteltavaksi.
- Erilaisten käsitysten sietokyvyn täytyy kasvaa.
- Vuoropuhelun tulee tuottaa yhteisymmärrystä, jonka pohjalta voidaan toimia käytännössä.
Demokraattisen dialogin periaatteet ovat yhteistoiminnallisen ja dialogisen kehittämisen keskeisiä arvoja.
Lähde: Gustavsen, B. (1992). Dialogue and development. Theory of communication, action research and the restructuring of working life. Stockholm: Arbetslivscentrum.
Case-esimerkit
