Etätyöskentelyn periaatteita
Etätyö ei ole pelkästään työskentelytilan siirtämistä toiseen paikkaan tai digi-välineiden sujuvaa käyttöä. Etätyöhön siirtyminen merkitsee usein koko työpaikan työkulttuurin murrosta vaikuttaen niin kokouskäytäntöihin, vuorovaikutuksen tapoihin kuin yhteiseen luottamuspääomaan.
Osmo Kuusi (2021) mainitsee useita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa etätyön onnistumiseen. Aiemmista etätyökokeiluista on voinut tulla huonoja kokemuksia tai tietoturvakysymykset huolettavat erityisesti johtoporrasta. Etätöihin siirtyminen vaatii monien uusien taitojen opettelua, ja se vie aina työaikaa ja resursseja. Etätyöskentely voi aiheuttaa myös väärinymmärryksiä ja epäluottamusta työntekijöiden välille, jolloin joudutaan selvittelemään ikäviä asioita ehkä jopa virtuaalisesti. Yhteisessä tilassa vietetty aika koetaan rakentavan sosiaalisia suhteita ja työilmapiiriä intensiivisemmin kuin etä- ja .monipaikkainen työskentely. Etätyöskentely voi ravistella myös esihenkilön ymmärrystä oman johtamistyylin ja vastuunkannon periaatteista.
Lähde: Kuusi, O. (2022). Suuren etätyölaboratorien synty ja mitä siitä opimme. Teoksessa: K. Haapakoski, A. Niemelä, & E. Yrjölä. Läsnä etänä. Seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä. Helsinki: Alma Talent, 20–39.
Case-esimerkeissä olevat asiantuntija-artikkelit käsittelevät hyvin käytännönläheisesti vinkkejä etäkokousten pitoon sekä luottamuksen ja aidon vuorovaikutuksen rakentamiseen etäyhteyksillä. Lisäksi on kuvaus vuorovaikutustilanteen hallinnasta ja tasavertaisesta osallistumisesta päätöksentekoon etäkehittämisessä.
