Työhyvinvointi rakentuu kokonaisuudesta
Työhyvinvoinnin kehittämisen perustaksi tarvitaan tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, työhyvinvoinnin ja työpahoinvoinnin esiintymisestä sekä työhyvinvoinnin vaikutuksista yksilö- ja organisaatiotasolla. Työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa johtaminen, organisaation rakenne, työyhteisön ilmapiiri, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja oma asenne. Työhyvinvointi voidaan parhaassa tapauksessa kokea työn imuna ja pahimmassa tapauksessa työuupumuksena. Työpaikan kokonaistoiminnan kannalta on tärkeää tunnistaa, miten työhyvinvointi vaikuttaa esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja työn tuloksellisuuteen.
Työhyvinvoinnin johtaminen rakentuu kokonaisuudesta, jossa ovat mukana organisaation johto eri tasoilla sekä yhteistyökumppanit. Ylin johto antaa strategisen suunnittelun pohjalta resurssit työhyvinvointitoiminnalle. Esihenkilöt huolehtivat konkreettisesta kehittämistyöstä ja työntekijät huolehtivat osaltaan työyhteisön toiminnasta ja ilmapiiristä. Yhteistyötä tehdään myös työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation ja henkilöstöhallinnon kanssa.
Merkittäväksi tekijäksi työhyvinvoinnin suhteen on osoittautunut, millä tavoin johdetaan. Hyvä johtamisen piirteitä ovat vuorovaikutteisuus ja myönteisyys, jotka ovat keskeisiä palvelevassa johtajuudessa. Voimavaralähtöinen työhyvinvointiajattelu korostaa nimensä mukaisesti voimavaroja vahvistavia työn ja työyhteisön piirteitä. Tärkeää on, että ei pelkästään poisteta työn kuormitusta, vaan panostetaan myös hyviin ja toimiviin asioihin. Tässä apuna toimii ratkaisukeskeinen toimintatapa sekä psykologisen pääoman vahvistaminen.
Lue lisää Hyvinvoiva hoiva -hankkeen teoreettisesta viitekehyksestä:
Katso video: Mistä oikein puhumme, kun puhumme työhyvinvoinnista
