Strateginen työkykyjohtaminen
Strateginen työkykyjohtaminen on osa strategista henkilöstöjohtamista ja sen myötä strategista johtamista. Strategisessa henkilöstöjohtamisessa henkilöstövoimavarat nähdään kriittisenä menestystekijänä ja organisaation toiminnan edellytyksenä. Palvelutuotanto, henkilöstövoimavarat ja talous on hyvä huomioida kokonaisuutena, sillä muutos yhdessä osa-alueessa vaikuttaa aina kahteen muuhun. Muutokset talouden tilanteessa vaikuttavat sekä henkilöstövoimavaroihin että palvelutuotantoon. Kun näkökulmana on palvelutuotanto, siinä tapahtuvat muutokset heijastuvat henkilöstövoimavarojen vastaavuuteen, riittävyyteen ja kyvykkyyteen sekä talouden raamiin. Henkilöstövoimavarojen näkökulma tuo arvioinnin kohteeksi käytettävissä olevan osaamisen ja kyvykkyydet sekä palvelutuotannon, mitä on mahdollista tuottaa talouden raameissa.
Sote-alaa haastavat toimintaympäristön jatkuvat muutokset, runsaasti erilaisia kuormitustekijöitä sisältävä työ, sairastavuus, eläköityminen sekä nuorten alalle hakeutumisen väheneminen tai toisille aloille siirtyminen. Alan veto- ja pitovoimaisuudesta, hyvinvoivasta, motivoituneesta, osaavasta ja uudistumiskykyisestä henkilöstöstä huolehtiminen sekä henkilöstötuottavuuden vahvistaminen edellyttävät strategista otetta työkyvyn johtamiseen.
Strategisen työkykyjohtamisen onnistumisen avaintekijöitä ovat tiedolla johtaminen, yhtenäiset toimintatavat sekä selkeästi määritellyt eri toimijoiden roolit ja vastuut, sekä strateginen kumppanuus työterveyshuollon kanssa seuraavan kuvan mukaisesti.
Kuva: Strategisen työkykyjohtamisen avaintekijät.
Lue lisää:

Tiedolla johtaminen päätöksenteon tukena
- Strategiseen johtamiseen tarvitaan kattavaa henkilöstöä, taloutta ja palvelutoimintaa koskevaa tiedon lähteiden tarkastelua, analysointia ja dynaamista synteesiä.

Yhtenäisillä toimintatavoilla työkykyisiä päiviä
- Työkykyjohtamisen yhtenäiset toimintatavat – Mitä, miksi ja miten?

Vaikuttava työterveysyhteistyö
- Havaintoja yhteistyön haasteista ja ratkaisuehdotuksia