Uudistuva muutoksen johtaminen
Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto läpikäy suurinta uudistusta vuosikymmeniin. Sote-alan työ, mukaan lukien uutena osa-alueena pelastustoimi, muuttuu kaikissa sen muodoissa. Työn toimintatavat ja sisältö, työyhteisö sekä yleinen toimintaympäristö muuttuvat samanaikaisesti, ja johtajilta vaaditaan yhä enemmän laaja-alaista osaamista. Tämä asettaa organisaation ja muutoksen johtamiselle uusia ja joitakin vanhojakin haasteita.
Sote-uudistus toteutetaan, koska sote-alan toimintaympäristö ja hoivan tarve ovat muuttuneet, ja palvelujen pitää vastata paremmin nykyhetken sekä tulevaisuuden tarpeita ja taloudellisia realiteetteja.
Toimintaympäristön muutos tarkoittaa muun muassa väestön ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeen kasvua ja toisaalta osaavan henkilöstön saatavuuden vaikeutumista. Sote-palveluja käytetään aiempaa enemmän eri ikäluokissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvusta on varoiteltu jo pari vuosikymmentä ja nyt ongelmat ovat alkaneet realisoitua. Kehitys ohjaa etsimään ratkaisuja sote-alan vetovoimaisuuteen ja henkilöstön pysyvyyteen.
Johtamisen uudistaminen sote-alan muutoksen mahdollistajana
Edellä kuvatun vaikean yhtälön ratkaisu koostuu useista palasista. Ratkaisuista yksi keskeisimmistä on sote-alan johtamisen kehittäminen ja sen määrätietoinen uudistaminen keskittyen työntekijöiden hyvinvointiin ja organisaation henkilöstötuottavuuteen.
Muutoksessa kohti hyvinvointialueita on yhtäältä kyse ylhäältä johdetusta rakenteellisesta ja hallinnollisesta muutoksesta. Toisaalta muutos tapahtuu vahvasti myös henkilöstö- ja työyhteisötasolla, mikä edellyttää asenteiden ja toimintatapojen uudistumista. Onnistunut uudistus edellyttääkin sekä rakenteiden ja hallinnon että työyhteisön, työhyvinvoinnin ja identiteettien johtamista. Onnistuminen edellyttää myös työtä muutoksen eteen eri tasoilla ylimmästä johdosta henkilöstöön seuraavan kuvan mukaisesti.
Kuva: Mukailtu Johdetaan yhdessä, Timo Huttunen 2021.
Aika luoda uutta yhdessä
Sote-alan toimintaympäristö on muuttunut ja siksi myös sote-alan johtamisen on kehityttävä ja reagoitava ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin. Sote-alan hierarkkisen johtamiskulttuurin on osaltaan uudistuttava ja reagoitava johtamisen kasvaneisiin odotuksiin. Hyvinvointialueiden käynnistäessä toimintaansa luodaan uusille organisaatioille ja niiden hallinnolle perusta johtamistyylien, toimintatapojen ja käytäntöjen muodossa. Henkilöstö ja työhteisö on tärkeää pitää mukana muutokseen liittyvissä kehittämis- ja uudistumisprosesseissa. Siksi johtamisen tulee uudistua henkilöstön paremmin huomioon ottavaksi ja työntekijät tulee mieltää tärkeiksi muutosprosesseihin osallistujiksi.
Johtamisen uudistaminen on vuorovaikutuksen kehittämistä johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä, sekä arvostuksen osoittamista päivittäisessä työssä. Tämä on tärkeä perusta henkilöstön sitouttamiselle ja myös toiseen suuntaan työnantajan henkilöstöön sitoutumiselle. Johtamisessa on kyse yhteistyöstä, mikä korostaa vuorovaikutustaitojen merkitystä hyvän johtajan ominaisuutena. Kukaan ei pysty hallitsemaan yksin suuria kokonaisuuksia alati muuttuvassa toimintaympäristössä.
Johtamisen uudistaminen paremmin työyhteisön hyvinvoinnin ja strategisen henkilöstöjohtamisen päämäärät saavuttavaksi vaatii tietoista työtä. Johtamistapojen muuttaminen vaatii tietoisia päätöksiä, aiempien mallien kyseenalaistamista ja halua kehittää omaa organisaatiota uusin keinoin. Uudistaminen vaatii myös realistista tilannekuvaa omasta organisaatiosta ja sen suorituskyvystä, sekä mittareita uudistustyön arviointiin.
