Työterveysyhteistyön kehittäminen, työpajaprosessi

Hankkeen aikana Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä (PHHYKY) kehitettiin työterveysyhteistyötä vastaamaan paremmin organisaation tarpeeseen. Kehittämisen kohteeksi valittiin psykososiaalisten kuormitustekijöiden ja mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen hallinta.

Molemmat yhteistyön osapuolet kokivat tärkeäksi tarkastella toimintaa omista lähtökohdistaan, etsiä mahdolliset toiminnan katkokset ja löytää sujuvat yhteistyön toimintatavat.

Pidettiin kaksi työpajaa, jonne kutsuttiin sekä työpaikan että työterveyshuollon edustajia. Työpajat rakentuivat teema-alustuksista, ryhmätyöskentelyistä, yhteisistä keskusteluista ja jatkotoimenpiteistä sopimisesta.

1. Työpaja: Työpajan alussa työterveyshuollon edustaja esitteli työkyky- ja sairauspoissaolotilastoja. Lisäksi kuultiin taustatietoa työterveysyhteistyöstä tutkimustietoon perustuen sekä case-esimerkkejä työkyvyn tuen prosesseista työterveyshuollon ja PHHYKYn näkökulmista.

Ryhmätyöskentelyosuuden teemana oli työkyvyn tuen prosessit ja yhteistyö eri vaiheissa – prosessien kehittämistarpeet ja jatkosta sopiminen. Molempien organisaatioiden varhaisen tuen, tehostetun tuen ja vaativan tuen prosesseja tarkasteltiin rinnakkain. Esimerkkinä käytettiin psykososiaalisten kuormitustekijöiden ja mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen hallintaa. Vastauksia etsittiin kysymyksiin; Minkä pitää muuttua? Miten muutos toteutuu? Kuka/ketkä siitä vastaavat? Kuka seuraa? Keskustelua käytiin avoimesti ja kriittisestikin, jotta yhteistyötä saatiin kehitettyä.

2. Työpaja: Toisessa työpajassa keskusteltiin työyhteisön ennakoivasta tuesta ja ryhmätyöskentelyssä otettiin tarkemmin käsiteltäväksi neljä prosessia: työkykykeskustelu, työterveysneuvottelu, työpaikkaselvitykset ja vaativaa tukea tarvitsevien seuranta. Pohdintakysymykset ryhmille olivat: Miten prosessi etenee? Kuka vastaa prosessin mistäkin vaiheesta PHHYKY:ssä ja työterveyshuollossa? Mikä takkuaa? Toiveet yhteistyön kehittämiselle?

Jatkotoimenpiteinä sovittiin, että

  • työpaikkaselvitysprosessia hiotaan ja se kirjoitetaan uusiksi
  • työterveysyhteistyön toimintasuunnitelmasta tehdään tiivistelmä työpaikan arkikäyttöön, laajemman suunnitelman lisäksi
  • suunnitellaan ennakoivaa työyhteisöön kohdistuvaa yhteistyötä
  • madalletaan esihenkilön, työntekijän ja työterveyshoitajan välistä keskustelukynnystä
  • työsuojelu ja työterveyshuolto jalkautuvat entistä paremmin yksiköihin
  • sairauspoissaolon aikainen yhteydenpito otetaan osaksi perehdytystä
  • esihenkilöille järjestetään koulutusta prosesseista ja käytännöistä (mm. työkykykeskustelu) ja huomioidaan koulutuksessa eri tulosalueiden erityispiirteet.
Työterveyshuollon tulisi olla organisaation strateginen kumppani ja yhteistyön prosesseja tulisi tarkastella säännöllisesti yhdessä, mikä mahdollistaa organisaation tavoitteiden saavuttamisen.