Kollegiaalinen etä- ja hybridivertaistuki
Käytännön tasolla mahdollisuus kollegojen keskiseen vuoropuheluun virallisissa tai epävirallisissa tilanteissa päivittäin tai viikoittain luo edellytyksiä vertaistuelle. Vertaistuen yksi keskeinen edellytys on luottamuksellisuus. Myöskin kannustava työpaikkakulttuuri ja organisaation tuki auttavat käsittelemään vaikeita asioita vertaistuessa. Työntekijät voivat myös tarpeesta huolimatta vältellä kollegiaalisen vertaistuen hakemista, koska he voivat pelätä, että avun hakeminen leimaa heidät heikoiksi ja epäpäteviksi. Jos kuitenkin johtotasolla oleva henkilö uskaltaa avautua ja kertoa rohkeasti omista henkilökohtaisista vertaistuen tarpeistaan, voi se vaikuttaa positiivisesti myös työntekijöihin ja edistää vertaistuen hakemista. Vertaistukisuhteet työkavereiden kanssa voivat kuitenkin olla myös siinä määrin haasteellisia, että vertaistuen tarvitsija voi kokea, ettei halua rasittaa työkavereitaan.
Kollegiaalista vertaistukea tarvitaan työssä tapahtuneiden kokemusten pohjalta syntyneiden tunteiden käsittelyyn. Nämä kokemukset liittyvät muun muassa eettisiin kysymyksiin, konflikteihin, stressiin, syyllisyyden ja epäpätevyyden tunteisiin, suhteiden hoitoon sekä ahdistukseen ja ylikuormituksen kokemuksiin. Kaikenlaiset haastavat tilanteet työssä aiheuttavat tunteita. Myös erilaiset muutostilanteet omassa työssä tai työroolissa luovat vertaistuen tarpeen.
Kollegiaalinen vertaistuki edistää työssä jatkamista, henkilöstön pysyvyyttä ja hyvinvointia, yksilöiden osaamista ja kyvykkyyttä sekä suorituskykyä ja luovuutta. Vertaistuen avulla voi yhteenkuuluvuuden tunne vahvistua työyhteisössä ja tällainen positiivinen suhde toisten kanssa auttaa kohtaamaan työn haasteita.
Mukaillen: Hoitotyön kollegiaalinen hybridivertaistuki (Laaksonen & Kivinen 2022)
