Dialoginen kehittäminen
Tuloksellisessa, vaikuttavassa ja työhyvinvointia ja uudistumista edistävässä kehittämisessä yhdistyvät oppivan organisaation ajattelumalli ja organisaation kehittämisen edellyttämä hyvä keskustelukulttuuri, joiden ytimenä on dialogisuus. Organisaationaalinen oppiminen edellyttää kykyä, halua, rohkeutta, avoimuutta sekä osaamista dialogin käymiseen muuttuvassa ja uudistuvassa työ- ja toimintaympäristössä.
Laaja osallistuminen, moniäänisyys ja aitoihin tarpeisiin vastaaminen
Yhteistoiminnallisen kehittämisen keskeinen piirre on kehittämistavoitteiden määräytyminen organisaation, työyhteisön, tiimin, ammattiryhmän tai eri osaajien omista ongelmista, tarpeista, toiveista ja tulevaisuuden suunnitelmista käsin.
Yhteistoiminnalliselle ja dialogiselle kehittämiselle on tyypillistä laaja, koko organisaation henkilöstön osallistuminen sekä osallistujien osaamisen ja asiantuntemuksen arvostus. Keskeisiä kehittämiseen osallistuvia tahoja ovat organisaation eri tasoilla ja eri ammattiryhmissä toimivat työntekijät, esihenkilöt ja johto. Myös asiakkaiden, työsuojelun, työterveyshuollon ja poliittisten päättäjien osallistuminen on tärkeää, mikäli koetaan heillä olevan kehitettävän asian kannalta keskeinen rooli.
Yhteistoiminnallisuus ja dialogisuus varmistavat sen, että organisaation eri tasoilla, asemissa ja ammateissa työskentelevillä on mahdollisuus osallistua. Vaikutusmahdollisuudet lisäävät työmotivaatiota, joka edistää sitoutumista ja halua oman työpaikan kehittämiseen ja uudistamiseen sekä innostavat asioiden toisin tekemiseen sekä muutoksiin omissa työ-, toiminta- ja johtamiskäytännöissä.
Uudistumista ja kehittämistä edistävät tilat
Tärkeää on kiinnittää huomiota oppimista ja kehittämistä edistävän ilmapiirin luomiseen sekä tiedon ja osaamisen jakamisen mahdollisuuksiin. Työtilanteita ja niihin liittyviä kokemuksia, kehittämistoiveita ja -tarpeita on tärkeää jakaa työyhteisössä avoimesti keskustelemalla eli dialogisesti. Myönteinen suhtautuminen omaehtoiseen ja vertaisuutta hyödyntävään ammatilliseen kehittymiseen ja luovuuden käyttämiseen edistävät uudistumista. Tällöin työyhteisön tai tiimin jäsenten vahvuudet pääsevät esille ja niitä hyödynnetään työn arjessa ja kehittämisessä. Keskeistä on myös arvioida kehittämistoimintaa säännöllisesti prosessiarvioinnin ja itsearvioinnin periaattein sekä ulkoisilla, harvemmin toteutettavilla arvioinneilla.
Vinkkejä yhteiskehittämiseen
- Uusia työ- ja toimintatapoja kokeillaan ja kehitetään aktiivisesti yhdessä.
- Arkisia yhteistoimintarakenteita hyödynnetään monipuolisesti ja luovasti dialogin, yhdessä ajattelemisen ja kokeilemisen tiloina.
- Käytäntöjä arvioidaan ja pohditaan sekä etsitään entistä toimivampia ratkaisuja.
- Käytetään ja sovelletaan luovuutta ja yhteistä ideointia edistäviä osallistavia ja aktivoivia työskentelymenetelmiä sekä dialogityökaluja työn arjessa.
Yhteistoiminnallisen ja dialogisen kehittämisen voima ja vaikutus
Yhteistoiminnallisella, dialogisella ja tutkimusavusteisella kehittämistavalla on mahdollista saada aikaan erinomaisia kehittämistuloksia. Uudistuminen mahdollistuu, kun tunnistetaan koko henkilöstön oppimis-, luovuus- ja kehittämispotentiaalit, otetaan ne käyttöön sekä luodaan niitä kannattelevat rakenteet ja dialogitilat. Kehittämisesimerkeissä kuvataan dialogisia kehittämismenetelmiä, joilla on mahdollista harjoitella ja kehittää dialogisuutta työyhteisöissä.
