Dialogitilat
Dialogi tarvitsee tilan
Dialogisen organisaation viitekehys muodostuu monenlaisista rakenteista, prosesseista, menetelmistä, työkaluista, asenteista ja osaamisesta. Perustan organisaatioiden, työpaikkojen tai tiimien dialogitiloille muodostaa yhteistoiminnallinen organisaatio, jossa myös sen eri rakenteet ovat aidosti dialogisia. Tällaisissa organisaatioissa, työyhteisöissä, tiimeissä tai ammattiryhmissä toimitaan oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti, arvostavasti, sitoutuneesti ja vastuullisesti. Siellä osallistutaan, koetaan osallisuutta ja otetaan vastuuta vaikuttamalla, luodaan ja käytetään vaikutusmahdollisuuksia sekä tarjotaan apua ja tukea.
Rakenteet mahdollistavat dialogin
Toteutuakseen syvällinen dialogi ja yhteistoiminnallisuus tarvitsevat niitä tukevat johtamisen, vallan ja vastuiden rakenteet. Tällöin dialogisuus ja avoimuus näkyvät organisaation päivittäisessä toiminnassa ja viestinnässä. Se välittyy tavassa puhua, kuunnella, osoittaa arvostusta, antaa myönteistä ja kriittistä palautetta sekä päätöksenteossa. Rakenteisiin asti ulottuva dialogisuus mahdollistaa eri osapuolten välisen dialogisen kohtaamisen ja kanssakäymisen. Tärkeitä osapuolia kohtaamisissa ovat työntekijät, johto ja esihenkilöt, yhteistyötahot ja asiakkaat.
Dialogi edellyttää avointa, luottamuksellista ja turvallista ilmapiiriä, ongelmien ja epäkohtien havaitsemista sekä niiden aktiivista, avointa ja tasapuolista käsittelyä ja ratkaisemista. Erilaisia työpaikkojen, tiimien ja johtamisen dialogitiloja voidaan luoda viihtyisiksi, avoimiksi, luottamuksellisiksi, turvallisiksi ja kiireettömiksi vuorovaikutusympäristöiksi esimerkiksi tuoli- ja pöytäjärjestelyjen avulla. Jokaisella keskusteluun osallistuvalla on oltava turvallinen olo, mahdollisuus olla aito oma itsensä kokemuksiensa, mielipiteidensä ja näkemystensä kanssa.
Arkiset dialogitilat
Työpaikoilla on sen jäsenille monenlaisia kohtaamisten dialogitiloja. Yleisimpiä niistä ovat työpaikkojen, tiimien, yhteistyötahojen sekä johdon ja esihenkilöiden kokoukset ja palaverit, kehityskeskustelut sekä kehittämistilaisuudet. Dialogitilojen tietoinen ja suunnitelmallinen luominen mahdollistaa dialogisuuden toteutumisen johtamisessa, työyhteisön jäsenten keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä kehittämisessä.
Hyvin suunnitellut ja toteutetut arkiset dialogitilat ja niissä tapahtuvat kohtaamiset mahdollistavat kuuntelemisen ja kuulluksi tulemisen, arvostuksen osoittamisen sekä suoran ja luottamuksellisen puheen. Ne edellyttävät läsnäoloa, keskittymistä, avoimuutta ja luottamusta, ääneen ihmettelemistä, kysymistä ja yhdessä ajattelemista. Dialogiin ei aina tarvitse käyttää runsaasti aikaa, sillä se toteutuu myös lyhytkestoisissa kohtaamisissa ja vuorovaikutustilanteissa. Arkisten dialogitilojen luonnetta ja toteutustapaa kannattaa pysähtyä pohtimaan yhdessä. Voidaan kysyä, miten ja millaisin välinein ja muutoksin niitä saataisiin uudistettua, että ne olisivat paremmin keskinäistä dialogisuutta edistäviä tiloja.
Kehittämisen ja uudistumisen dialogitilat
Myös kehittäminen ja uudistuminen edellyttävät työpaikoilta henkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä dialogitiloja, sillä tärkeitä dialogeja toteutetaan erilaisissa työyhteisön kehittämistilanteissa ja -tilaisuuksissa sekä laajemmissa kehittämishankkeissa.
Palaverit ja kokoukset dialogien tilana
Työyhteisöjen kehittämistyössä yleisiä kehittämiskohteita ovat kokous- ja palaverikäytännöt, tiedonkulku, avoin vuorovaikutus ja ajankäyttö. Palaveri- ja kokouskäytännöissä toteutuvat useat viestinnän ja tiedonkulun keskeiset tekijät. Työpaikoilla erilaisille palavereille on varattu aikaa. Palaverikäytäntöjen kehittäminen mahdollistaa dialogin opettelemisen työyhteisön toimintaan liittyvissä tavallisissa ja toistuvissa tilanteissa. Yksisuuntaisen viestinnän sijaan on perusteltua käyttää varattua aikaa dialogin opettelemiseen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen samanaikaisesti palaverin asialistalla olevien asioiden käsittelyn yhteydessä.
Palavereita ja kokouksia dialogisesti arvioimalla saadaan esille työpaikan, sen ryhmien ja yksilöiden välisen vuorovaikutuksen laadun, osallistavuuden, dialogisuuden ja dialogisen johtamisen kehittämistarpeet. Osallistavat ja dialogiset kokoukset tukevat myös työmotivaatiota ja työhyvinvointia.
