Työhyvinvoinnin kehittämisen prosessi
Työhyvinvoinnin kehittämisen prosessi tähtää työhyvinvointia parantavien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Usein työpaikoilla tehdään työhyvinvointisuunnitelma, jonka tarkoituksena on toimia välineenä työhyvinvoinnin edistämiseen, konkreettisten tavoitteiden asettamiseen, toteutuksen seurantaan sekä vastuiden jakamiseen. Hyvinvoiva hoiva -hankkeessa lähtökohtana oli taustatiedon saaminen työpaikan työhyvinvoinnin tilasta työprosessien kehittämisen pohjaksi.
Työhyvinvoinnin kehittämisen prosessi suositellaan tehtäväksi osallistaen työntekijät mukaan suunnitteluun. Pelkkä tilastotieto työhyvinvoinnin tilanteesta ei yleensä anna kokonaiskuvaa konkreettisista kehittämiskohteista. Ymmärrys jää pinnalliselle tasolle ilman näkemysten vaihtoa työpaikan tilanteesta. Lisäksi yhteinen keskustelu ja työskentely antaa työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa kehitettäviin asioihin, jolloin kehittämiseen sitoudutaan vahvemmin.
Keskeiset työhyvinvointisuunnitelman toteutuksen lähtökohdat ovat:
- Tieto työyhteisön työhyvinvoinnin tilasta. Toteutuu usein kyselyjen tai organisaatiosta kerättävien työhyvinvoinnin tilaa kuvaavien tunnuslukujen kautta.
- Osallistava suunnittelu. Työntekijöiden kanssa yhdessä tehdään tulkinta, pohditaan edellä kuvattuja tietoja, parannusehdotuksia ja toimenpiteitä.
Seuraavassa kuvassa on nähtävissä työpaikalla toteutettava työhyvinvoinnin kehittämisprosessi, jonka tuotoksena työhyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettu työhyvinvointisuunnitelma syntyy. Siinä kuvataan toimenpiteiden toteutus, seuranta ja niistä tiedottaminen sekä vastuutahojen asettaminen. (Manka, Heikkilä-Tammi & Vauhkonen 2012)
Kuva: Työhyvinvoinnin kehittämisprosessi, Manka, Heikkilä-Tammi & Vauhkonen 2012.
Ylin johto vastaa työhyvinvoinnin edellytyksistä ja niiden tuomisesta osaksi organisaation päätöksentekoa ja strategista suunnittelua. Työhyvinvointisuunnitelman tekemisessä tulee huomioida myös organisaation laajemmat tavoitteet ja strategiat.
Työhyvinvoinnin kehittämisprosessissa ja työhyvinvointisuunnitelman tekemisessä kannattaa hyödyntää ratkaisukeskeisiä työskentelytapoja. Lähtökohtana on muodostaa kuva tulevaisuuden tavoitetilasta ja löytää keinoja siihen pääsemiseksi.
Työhyvinvoinnin kehittämistyötä voidaan työpaikalla toteuttaa seuraavasti:
- Käydään läpi koottua tietoa työyhteisön työhyvinvoinnin tilasta (esim. kyselyt, tunnusluvut, haastattelut).
- Pohditaan yhdessä ja tulkitaan mitä saatu tieto merkitsee kunkin oman työn kannalta sekä työyhteisön toiminnan kannalta.
- Tehdään ehdotukset työhyvinvoinnin parantamiseksi, kootaan ne näkyville ja tarvittaessa luokitellaan ne esimerkiksi teemoittain. Tämän jälkeen valitaan tavoitteet (3-4 kpl) työhyvinvoinnin kehittämiselle sovittuun määräaikaan mennessä (voidaan esim. äänestää valittavista asioista).
- Lisäksi joko pienryhmissä tai yhteisesti pohditaan seuraavia kysymyksiä:
- Mitä hyötyä kunkin tavoitteen toteutumisesta on itselle/työnantajalle/asiakkaalle?
- Mikä estää tavoitteiden toteutumista? Mitkä ovat mahdollisia karikoita ja huolenaiheita?
- Mitä tietoa, taitoa ja resursseja tarvitaan, että tavoitteet toteutuisivat?
- Millä toimilla tavoitteisiin päästään ja kuka vastaa toteutuksesta?
- Tuotokset kootaan kirjallisen suunnitelman muotoon.
Jokaisen kehittämiskohteen tai -tavoitteen kohdalle hahmotetaan, mikä voisi olla paremmin, tehtävät toimenpiteet, vastuut, toiminnan aikataulu ja seuranta. Kehittämistyön hyötyjen osoittaminen edesauttaa osallistujien sitoutumista kehittämistoimintaan. Myös aiemmin tehdyt kehittämisponnistelut on syytä ottaa huomioon. Jos esimerkiksi aiemmin kehittäminen on jäänyt kesken, kokemus voi turhauttaa ja hankaloittaa uuden aloitusta. Tarpeen mukaan on kannatettavaa hankkia myös ulkopuolista apua tavoitteiden toteuttamiseen. Työhyvinvointisuunnitelma rakentuu työhyvinvoinnin kehittämisprosessin tuotoksena. (Ahola & Furman 2015)
Lähteet:
- Ahola, T. & Furman, B. (2015). Reteaming-valmennus. Yksilöiden ja yhteisöjen ratkaisukeskeinen kehittämismenetelmä. Helsinki: Lyhytterapiainstituutti Oy.
- Manka, M.-L., Heikkilä-Tammi, K. & Vauhkonen, A. (2012). Työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampere: Tammerprint Oy.
