Osallisuus ja demokratia
Alueen asukkaiden, palveluiden käyttäjien ja henkilöstön osallisuuden huomioiminen on tärkeä osa hyvinvointialueiden työskentelyä. Henkilöstön osallisuus hyvinvointialueuudistuksessa vahvistaa henkilöstön sitoutumista hyvinvointialueen yhteisiin tavoitteisiin ja strategiaan. Tarpeiden ja huolien kuunteleminen auttaa tuottamaan parempia palveluita, mutta myös käsittelemään työyhteisössä muutosprosessin synnyttämää epävarmuutta.
Kuva: Osallisuuden kokemus.
Osallisuus tarkoittaa merkityksellistä kuulumista, osallistumista ja mukana oloa yhteiskunnassa sekä itselle merkityksellisissä yhteisöissä ja ryhmissä. Osallisuus on luonteeltaan kokemuksellista. Se liittyy erityisesti yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa oman elämänsä kulkuun, mahdollisuuksiin ja yhteisiin asioihin. Osallisuuden kokemukset rakentuvat yhteistyössä ihmisten kesken. Hyvinvointialueilla tämä tarkoittaa alueiden johdon, henkilöstön, asukkaiden ja palveluiden käyttäjien sekä muiden sidosryhmien, kuten järjestötoimijoiden, yhteistyötä ja yhteistä tekemistä.
Lainsäädäntö tukee osallisuustyötä
Asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Se on määritelty myös hyvinvointialueita koskevassa laissa. Palvelujen käyttäjien tarpeista lähtevä suunnittelu ja toteutus tuottaa kohdennettuja, sujuvia ja vaikuttavia palvelukokonaisuuksia. Kaikkien osapuolten osallisuuteen ja viestintään panostaminen on keskeistä uudistuksen onnistumiselle.
Lue lisää: Laki hyvinvointialueesta
Lain mukaan aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää esimerkiksi järjestämällä erilaisia keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukas- ja asiakasraateja. Keskeistä on myös palvelujen suunnitteleminen ja kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien ja hyvinvointialueen henkilöstön kanssa.
Aluevaltuuston on selvitettävä asukkaiden ja hyvinvointialueella säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Heille tulee varata myös mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun. Hyvinvointialueen toimielimiin tulee valita palvelujen käyttäjien edustajia. Lisäksi tulee tukea asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.
Aluehallituksen on asetettava vaikuttamistoimielimet, jotka vastaavat Kuntalain vastaavia toimielimiä. Hyvinvointialueilla tulee olla nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan alueen kunnissa toimivien toimielinten jäsenistä. Lisäksi niihin voidaan valita muita henkilöitä.
Aluevaltuusto päättää hyvinvointialuestrategiasta. Siinä tulee ottaa huomioon osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Strategia tarkistetaan vähintään kerran aluevaltuuston toimikaudessa.
[Laki hyvinvointialueesta (611/2021) 5 luku 29 §, 32 §, 41 §]
Osallistumisen ohjelma edistää yhteistä päätöksentekoa
Sitran yhteiskehitetyn hallintosääntömallin mukaan hyvinvointialueilla tulee olla erillinen osallistumisen ohjelma, johon on kirjattu osallistumisen tavat, niiden tavoitteet ja vaikuttavuus sekä kuvaus osallistumisen kytkeytymisestä hyvinvointialueen päätöksentekoon. Osallistumisen ohjelman piirissä on asukkaiden ja palveluiden käyttäjien lisäksi hyvinvointialueen henkilöstö.
Tutustu: Sitran hallintosääntömalli
Seuraavissa osioissa käsitellään sote-uudistuksen alueellisen toimeepanon tiekartan mukaisesti asiakasosallisuutta, sen suunnittelua ja toteutusta.
