Johtamista ja kohtaamista etänä
Sotehelmet-hankkeiden alkaessa vuonna 2019 ei ollut tietoa maailmanlaajuisen pandemiasta. Pandemia tuli Suomeen maaliskuussa 2020 ja vaikutti monella tavalla kehittämistyöhön. Ennakoitua vahvemmin muutosjohtaminen ja osallistumisen mahdollisuudet poikkeus- ja kriisiaikana olivat keskeinen osa kehittämistoimintaa.
Pandemia vauhditti erityisesti Etänä Enemmän -hankkeen tavoitteiden toteutumista ja antoi uusia mahdollisuuksia mallintaa aidoissa olosuhteissa etänä tapahtuvaa toimintaa – johtamista, työnohjausta, vertaistukea sekä työn ja työskentelyn periaatteita. Pandemia-aika nosti välittömästi kaikkein kriittisimpänä tekijänä esille etäjohtamisen merkityksen toiminnan jatkuvuudelle. Kriisi opetti käytännön tasolla sen, että etäjohtamisessa onnistuminen edellyttää luottamuksen rakentumista osapuolten kesken sekä dialogista ja avointa vuorovaikutusta. Etätyöskentelyssä ja -kohtaamisissa tarvitaan toimivaa teknologiaa ja digitaalisia alustoja sekä käyttökoulutusta, jotka mahdollistavat laadukkaan yhteyden ja vuorovaikutuksen. Esihenkilön omilla teknologisilla taidoilla sekä halulla kasvattaa omaa osaamistaan ja jalkauttaa digitalisointia on merkittävä rooli etätyöskentelyn onnistumiselle (Roman ym. 2018, Cowan 2014, Maduka, ym. 2018, Liu, ym. 2018). Etä- ja hybridijohtamisessa tarvitaan työyhteisötasolla selkeiden pelisääntöjen rakentamista yhdessä henkilöstön kanssa ja hybridijohtamisen toteutukselle selkeitä aikatauluja. Etäjohtamisen kulttuuri on vasta rakentumassa organisaatioissa, joten jatkuva palautteen kerääminen etäjohtamisen toimivuudesta on erittäin tärkeää. (Laaksonen & Bäckström 2022.)
Johtamista ja kohtaamista etänä teema-alue koostuu neljästä osa-alueesta:
- Etätyöskentelyn periaatteita
- Etä- ja hybridijohtaminen
- Etätyönohjaus
- Kollegaalinen etä- ja hybridivertaistuki.
Lue lisää: Etänä Enemmän -hankkeen loppuraportti.
