Kehittämistoiminta hoivayksiköissä, Hyvinvoiva hoiva -hanke

Kuva: Hyvinvoiva hoiva -hankkeen kehittämistoiminta hoivayksiköissä 2019.

Työhyvinvoinnin kehittämisprosessi oli lähtökohtana Hyvinvoiva hoiva -hankkeen  laajalle kehittämistoiminnalle, joka keskittyi erityisesti työhyvinvoinnin edistämiseen työprosessien kehittämisen kautta. Kehittämiseen osallistuneiden hoivayksiköiden työntekijöille tehty kysely, jossa pyydettiin arvioimaan työhyvinvoinnin osa-alueita, antoi kuvaa ko. työpaikan tilanteesta. Työskentely aloitettiin käsittelemällä kyselyn tuloksia kussakin työyhteisössä sekä tutustumalla hankkeen asiantuntijoiden johdattamana työhyvinvoinnin perusteisiin. Lisäksi hoivayksiköiden esihenkilöiden kanssa käytiin keskustelua kunkin työyhteisön ajankohtaisista haasteista.

Työhyvinvoinnin merkitystä koskevan tietoisuuden vahvistamisen sekä kyselyiden tulosten avulla pyrittiin löytämään kunkin työpaikan kehittämistä tukevia toimenpiteitä.  Lisäksi esihenkilöiden kanssa keskusteltiin tärkeiksi koetuista johtamiseen ja esihenkilötyöhön liittyvistä asioista. Tämä oli ymmärryksen lisäämisen ohella tärkeää esihenkilöiden sitoutumisen ja heidän keinovalikoimansa vahvistamiseksi.

Työprosessien kehittämisessä hyödynnettiin kyselyjen ja keskustelujen kautta saatua taustatietämystä työpaikan tilanteesta. Tämä on tärkeää kokonaiskuvan saamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikki saavat äänensä kuuluviin.  Varsinaiset työntekijöiden valitsemat työprosessien kehittämiskohteet olivat kuitenkin vielä konkreettisempia ja nousivat hyvin ajankohtaisista työn haasteista.

Kehittämistoimintaa hoivayksikössä toteutettiin henkilöstöä osallistavissa ohjatuissa työpajoissa, joiden välillä työyhteisöt veivät kehittämistä myös itsenäisesti eteenpäin. Työpajatyöskentelyn lopuksi toteutettiin uusi työhyvinvointikysely, ja myös nämä tulokset käsiteltiin sekä hoivayksikön esihenkilöiden että työntekijöiden kanssa. Samalla voitiin tunnistaa yhdessä edistettyjä asioita, joita edelleen on mahdollista vahvistaa. Haasteena alku- ja loppukyselyjen vertailussa oli työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja pienet vastaajamäärät. Loppukyselyjen perusteella on mahdollista saada vain osittain tietoa kehittämisprosessin vaikuttavuudesta.