Dialoginen kehittämismenetelmä, Keskustellen työkuntoon -toimintamalli
Kaikille toimialoille soveltuva dialoginen sekä työntekijä- ja työlähtöinen Keskustellen työkuntoon -toimintamalli on syntynyt Kaija Loppelan (2004) monitieteisen väitöskirjan tuotoksena. Sen vaikutuksia on arvioitu useilla eri toimialoilla. Arviointituloksien perusteella malli toimii hyvin työyhteisön toiminnan, työhyvinvoinnin ja työn tuloksellisuuden samanaikaisen kehittämisen välineenä. Mallia voidaan soveltaa toteuttaen kaikki vaiheet tai vain osa niistä.
Ryhmän koko, osallistujat
- Työntekijät, esihenkilöt ja muu johdon edustus yhdessä.
- Asiakkaiden näkökulma huomioidaan kaikessa kehittämisessä ja asiakkaita voidaan kutsua mukaan kehittämispalavereihin.
Toimintamallin toteutus
- Kehittämistoiminta on tutkimusavusteista ja se etenee syklisesti ja prosessimaisesti soveltaen toiminta- ja arviointitutkimusta.
- Toteuttamisessa käytetään lomakkeita, joihin kehittämistyön eri vaiheet dokumentoidaan systemaattisesti. Tämä helpottaa jatkuvan parantamisen periaatetta, seurantaa ja arviointia.
- Toimintamalliin liittyy myös palaverikäytäntöjen sekä lisä- ja täydennyskoulutuksen arviointi.
- Kehittämistyössä ja sen arvioinnissa otetaan aina huomioon samanaikaisesti työntekijöiden, työnantajan ja asiakkaiden näkökulmat.
Kehittämistyön aloitus
- Kehittämistyö käynnistetään dialogisuuden teoreettisiin perusteisiin tutustumalla hyödyntäen demokraattisen dialogin sääntöjä sekä dialogisuuden toimintaperiaatteita.
- Dialogin ja dialogisuuden harjoittelun tukena voidaan käyttää erilaisia dialogityökaluja, esimerkiksi valokuvakortteja, vuorovaikutus-, mietelause- ja dialogikortteja, dialogikapulaa ja Dialogivirta-lautapeliä.
Kuvaus ja vaiheet
- Alkukartoitus
- Nostetaan yhdessä esille sekä kehittämistä vaativia asioita että positiivisia, kunnossa olevia asioita, voimavaratekijöitä.
- Toteutetaan avoimen keskustelun ja dialogin periaattein.
- Vastauksista tehdään yhteenveto, minkä analysoidaan ja reflektoidaan yhdessä sitä, miksi kyseiset asiat koettiin niin kuin koettiin.
- Konkreettisten kehittämistavoitteiden ja keinojen yhteinen nimeäminen ja kirjaaminen kehittämissuunnitelmalomakkeelle
- Sovitaan yhdessä konkreettisia kehittämistoimenpiteitä ja -kokeiluja sekä nimetään vastuuhenkilöt ja laaditaan aikataulu- ja arviointisuunnitelma.
- Prosessiarviointi
- Arvioidaan, miten kehittämiskokeilut ovat onnistuneet ja onko kehittämistavoitteita saavutettu.
- Tarvittaessa asetetaan samalle kehittämistavoitteelle jatkotavoite tai muutetaan tai lisätään konkreettisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi.
- Laaditaan uusia kehittämistavoitteita tilanteen ja tarpeen mukaan.
- Osana prosessiarviointia toteutetaan palaverikäytäntökysely ja täydennyskoulutukseen liittyvä selvitys
- Palaverikäytänteille ja täydennyskoulutukselle nimetään tarvittavat kehittämistavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet.
- Vaikutusten arviointi
- Vaikutusten arviointia toteutetaan sen jälkeen, kun kehittämistoimintaa on jatkettu noin ½–1 vuoden ajan riippuen kehittämistoiminnan ja mahdollisesti kehittämishankkeen sovitusta kestosta.
- Arviointi toteutetaan joko kyselyjen tai haastattelujen kautta.
- Arvioinnin tulokset raportoidaan ja huomioidaan kehittämistoiminnassa.
Ajankäyttö
- Aloitustilaisuuden kesto noin puoli päivää.
- Kehittämistapaamiset toteutetaan noin kerran kuukaudessa, kesto noin 2–3 tuntia.
- Välityöt, omaehtoinen kehittäminen työyhteisössä.
Vaikutukset
- Asetettuja kehittämistavoitteita saavutetaan arviointien mukaan hyvin.
- Yleinen kehittämishalukkuus ja -osaaminen sekä dialogitaidot kehittyvät.
- Työntekijät ja johdon edustajat kokevat kehittämistyön tärkeäksi ja voimauttavaksi.
- Myönteinen vaikutus työn laatuun ja työhyvinvointiin.
- Kehittämistoiminnan systemaattinen dokumentointi on keskeisessä roolissa.
- Kehittämistyön ohjaajan rooli on tärkeä.
Toimintamallin soveltaminen
- Tekijänoikeus on toimintamallin kehittäneellä Kaija Loppelalla, mutta kehittämistapaa ja toimenpiteitä voi soveltaen käyttää myös muut ilmoittaen lähdemerkinnöin, mihin sovellettu kehittämistapa perustuu.
Keskustellen työkuntoon -toimintamallia sovellettiin SoteDialogit-hankkeessa kolmessa vanhustyön työyhteisössä sekä esihenkilövalmennuksessa. Mallin systemaattisuus ja kirjaaminen saivat hyvää palautetta työntekijöiltä ja esihenkilöiltä ja yksittäisiä kehittämistavoitteita saavutettiin hyvin. Erityisesti palaverikäytäntöihin nimettiin useita tavoitteita konkreettisine keinoineen ja palaverikäytännöt monipuolistuivat ja kehittyivät hyvin. Kehittämistoimintaa edisri se, että asiat kirjattiin selkeästi ja niihin voitiin palata uudelleen ja arvioida niiuden toteutumista. Yhteinen keskustelu ja dialogisuus ovat lisääntyneet ja dialogista kehittämistä on helppo jatkaa.
Lue lisää: Loppela, K. (2004). Ihminen ja työ – keskustellen työkuntoon. Työyhteisön kehittäminen työkykyä ylläpitävän toiminnan viitekehyksessä. Tampereen yliopisto. Tampere: Juvenes Press.
