Esihenkilöiden sparrausmalli, lastensuojelu

Kehittämisesimerkki

Lastensuojelun johdon sparrausten tavoitteena on tukea lähiesihenkilöitä heidän johtamistyössään vahvistamalla substanssiosaamista ja työskentelyorganisaatiosta riippumattomia metataitoja esimerkiksi vuorovaikutuksen, uudistumisen ja oppimisen alueilla. Esihenkilöiden toiveita sparrausten sisällöistä ja käytännöistä voi kartoittaa esimerkiksi kyselyllä.

Kehittämistyössä oli tarkoituksena selvittää, onko lastensuojelun esihenkilösparrauksille tarvetta ja mikä on sopiva toteutusmalli. Esille tulleita esihenkilösparrauksen aiheita olivat lähiesihenkilöiden ja työntekijöiden työhyvinvointi, työyhteisön kehittäminen ja uudistuminen, työyhteisön ristiriidat sekä systeeminen lastensuojelu. Tärkeinä koettiin myös haastavat tilanteet työntekijöiden kanssa sekä vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen. Myös sparrauksen toteutusvaiheessa oli mahdollista kuulla osallistujien toiveita.

Kyselyyn vastanneet esihenkilöt toivoivat sparraustuokioilta avointa ja luottamuksellista keskustelua, kannustusta, vertaistukea ja hyvien kokemusten jakamista. Tavoitteena oli, että sparraukset olisivat mahdollisimman matalan kynnyksen tilaisuuksia. Ajankohdiksi valittiin perjantaiaamut ja niitä markkinoitiin yhteisinä aamukahveina, joiden yhteydessä on mahdollista kuulla asiantuntijatietoa sekä verkostoitua.

Sparrauksissa pidettiin asiantuntijapuheenvuoroja esihenkilöiden toiveiden mukaisista aiheista. Asiantuntija voi olla myös henkilö omasta organisaatiosta tai aiheen mukaisesti esimerkiksi HR:n tai työterveyshuollon edustaja.

Toteutuneiden neljän sparrauksen aiheet olivat:

  1. Tiimien johtaminen
  2. Työhyvinvointi
  3. Työyhteisön ristiriidat
  4. Systeeminen malli.

Sparraus järjestettiin Teams-yhteydellä, kesto oli useimmiten 1,5 tuntia ja niitä järjestettiin noin kerran kuukaudessa. Dialogista toimintatapaa tuettiin myös Teamsin Break out rooms -toiminnon avulla. Tilaisuuksien yleinen etenemistapa oli seuraavanlainen:

  1. Asiantuntijan alustus käsiteltävästä aiheesta.
  2. Osallistujien aktivointi ja rohkaisu yhteiseen keskusteluun.
  3. Työelämäesimerkit käsiteltävästä aiheesta.
  4. Asiantuntija konsultoi.
  5. Yhteinen dialogi.
  6. Asiantuntijan lyhyt loppuyhteenveto.

[/laajenna]

Osallistujapalautteen mukaan esihenkilöt pitivät vertaistukea ja keskustelumahdollisuuksia kollegojen kanssa yli maakuntarajojen tärkeänä, sillä tämän kaltaiselle yhteistyölle jää arjessa harvoin aikaa. Myönteisenä koettiin lisäksi toisten esihenkilöiden kokemuksien kuuleminen ja niistä oppiminen. Kokonaisuutena sparrauksiin oltiin erittäin tyytyväisiä, mikä kertoo niiden olleen onnistuneita, antoisia ja hyödyllisiä.

Esihenkilösparrauksia voitaisiin järjestää sekä asiantuntijaorganisaatioiden, kuten sosiaalialan osaamiskeskusten kautta, mutta lisäksi yhteisiä reflektointihetkiä voisi jatkossakin järjestää aamukahviajatuksella ilman vetäjää, tukemaan esihenkilöiden keskinäistä verkostoitumista. Esihenkilöt voisivat esimerkiksi keskustella lakimuutoksista ja linjauksista erityistilanteissa, koska näistä asioista keskustelemiselle on nähty lastensuojelussa selkeä tarve, sillä paikalliset toimintaohjeet joudutaan kuitenkin luomaan kunnissa.