Työhyvinvoinnin itsearviointimittari
Työhyvinvointi on muuttuva ja kokonaisvaltainen ilmiö, jossa henkilökohtainen kokemus työhyvinvoinnista rakentuu erilaisten tilanne- ja osatekijöiden vuorovaikutuksessa esimerkiksi organisaation, johtamisen, työyhteisön ja työntekijän kautta. Työhyvinvoinnin kohdalla on tärkeää huomioida voimavaroja ja mahdollisuuksia, mutta varhaisessa vaiheessa työhyvinvoinnin vajeisiin reagoiminen edellyttää myös työn kuormitustekijöiden tunnistamista.
Työhyvinvoinnin itsearviointimittari lapsi- ja perhepalveluissa työskenteleville on helppokäyttöinen väline kartoittaa henkilöstön työhyvinvoinnin tilannetta. Mittariin liittyy myös oheismateriaalina ohjevihkonen, jossa on ohjeita ja vinkkejä sekä työkaluja ja menetelmiä työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Kenelle
- Lasten ja perhepalvelujen sekä lastensuojelun henkilöstö
Miten mittariin voi vastata?
Käyttöalueet
- Kehityskeskustelujen yhteydessä
- Työnohjauksessa
- Tiimitasolla, josta voidaan tehdä nostoja yhteisellä sopimuksella laajemminkin työyhteisöön
Kuvaus
Mittarin avulla voidaan tarkastella henkilöstön työhyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämistarpeita kuudella osa-alueella:
- Työn kuormitus
- Psykososiaaliset ja eettiset riskitekijät
- Työyhteisön toiminta ja ilmapiiri
- Työympäristö
- Organisaation tuki ja sosiaalinen tuki
- Johtaminen ja palkitseminen
- Jokaisessa osiossa on seitsemän kysymystä, joten yhteensä itsearviointi koostuu 42 kysymyksestä.
- Kysymykset on pisteytetty viisiportaisiksi (1–5)
- Jokainen kuudesta osa-alueesta arvioidaan osa-aluekohtaisen pistemäärän mukaan, joka sijoittuu välille 7–35.
- Osakohtaiset summat määrittyvät liikennevaloasteikolla: 7–15 pistettä = huolestuttava, 16–25 pistettä = kohtalainen, 26–35 pistettä = hyvä
- Itsearviointimittariin kuuluu lisäksi vastaajan ohjevihkonen, josta voi poimia vinkkejä tulosten hyödyntämiseen ja työyhteisön kehittämiseen.
- Itsearviointimittariin vastaaminen on täysin anonyymiä.
- Vastaamisen jälkeen vastaaja saa käyttöönsä tuloskoosteen, joka sisältää arviointiasteikon mukaisen palautteen työhyvinvoinnin vahvuuksista ja kehittämistarpeista sekä kehittämisehdotuksia kaikilla kuudella osa-alueella.
Ajankäyttö
- Vastaaminen vie aikaa 3–5 minuuttia.
Vinkkejä käyttäjille
- Palautteen perusteella henkilökunta toivoi, että itsearviointimittarin käyttö olisi yleinen ja sovittu tapa.
- Tähän liittyi myös se, että yhteisössä pidettäisiin yllä keskustelua työhyvinvoinnista, mikä osaltaan vahvistaa myös työntekijöiden keskinäistä luottamusta.
- Kuopion kaupungin lapsi- ja perhepalveluissa itsearviointimittari otettiin osaksi työhyvinvoinnin vuosikelloa.
Lue lisää:
- Seppälä, P., Nyyssönen, L., Miettinen, J., Hämäläinen, J. & Baldschun,A. (2022). Lastensuojelun työhyvinvoinnin mittaaminen ja tulokset. Teoksessa S. Syvänen, K. Loppela & R. Kolehmainen (toim.) Työyhteisöjen ja johtamisen dialoginen kehittäminen. Työhyvinvoinnin, tuloksellisuuden ja uudistumisen tekijät. SoteDialogit-hankkeen artikkelikokoelma. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Työelämän tutkimuskeskus. Työraportteja Working Papers 113, 12/2022. Tampere: Grano Oy.
- Piippo, S., Syvänen, S. & Kolehmainen, R. (toim.) (2022). Dialoginen toimintatapa – SoteDialogit-hankkeen kehittämisopas työyhteisöille. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Työelämän tutkimuskeskus. Työraportteja Working Papers 114, 12/2022. Joensuu: Punamusta Oy.
